Kissa sairaana – rokotukset, ripulia, oksentaa – milloin eläinlääkäriin?
Jos kissa tai kissanpentu pääsee sairastumaan, sen hoito tulee aloittaa heti ja kissa on toimitettava tarvittaessa eläinlääkäriin. Säännölliset eläinlääkäritarkastukset auttavat myös havaitsemaan ajoissa mahdollisia sairauksia ja sairastumisen riskiä.
Eläinlääkärit
Suomessa on noin 2100 laillistettua eläinlääkäriä. Eläinlääkärin ammatin harjoittamiseen tarvitaan maassamme eläinlääketieteen lisensiaatin (ELL) tutkinto. Tämän ylemmän korkeakoulututkinnon voi suorittaa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Eläinlääkärin tutkinto on laajuudeltaan 360 opintopistettä. Eläinlääkäriksi opiskellaan noin kuusi vuotta. Sen jälkeen voi vielä erikoistua ja opiskella erikoiseläinlääkärin tutkinnon. Sen voi suorittaa erikoistumalla pieneläinsairauksiin, hevossairauksiin, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoitoon, tarttuviin eläintauteihin, ympäristöterveydenhuoltoon tai elintarviketuotannon hygieniaan.
Eläinlääkäreitä työskentelee Suomessa yksityisellä sektorilla yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai palkansaajana, sekä kunnissa, kuntayhtymissä ja valtiolla. Yksityiset eläinlääkärit työskentelevät eläinlääkäriasemilla tai klinikoilla. Eläinlääkärin työ vaatii kykyä tulla toimeen eläinten ja ihmisten kanssa, nopeaa omaksumiskykyä, päätöksentekoa, vastuunkantoa ja stressinsietokykyä. Noin puolet eläinlääkäreistä työskentelee elävien eläinten kanssa säännöllisesti.
Eläinlääkärit työskentelevät myös ihmisen terveyden hyväksi, sillä yli puolet ihmisten ja eläinten taudinaiheuttajista on yhteisiä. Eläimistä ihmisiin ja myös päinvastoin tarttuvia tauteja ovat monet bakteerien, virusten, sienten, loisten ja prionien aiheuttamat taudit.
Eläinlääkärien työkenttä ja työympäristö ovat monipuolisia. Eläinlääkäreitä työskentelee maatiloilla, teollisuudessa, teurastamoilla, yliopistoilla, potilaiden parissa vastaanotoilla ja erilaisissa virastoissa. Eläinlääkärit vastaavat eläinten terveydenhoidosta, eläinsuojelusta, tarttuvien eläintautien vastustamistyöstä, elintarvikevalvontaan ja -hygieniaan sekä ihmisen elinympäristön terveellisyyden valvontaan liittyvistä tehtävistä.
Eläinlääkärin työ voi käsittää potilastyötä, sairaskäyntejä, ennaltaehkäisevää terveydenhuoltotyötä, hallinnollisia tehtäviä, valvontatehtäviä sekä tutkimusta, kehittämistä ja koulutusta. Eläinlääkäreitä toimii myös monissa elintarvike- ja lääketeollisuuden laboratorioissa sekä kaupallisissa markkinointi- ja myyntitehtävissä.
Pieneläinlääkärin potilaina ovat pääasiassa kissat ja koirat, mutta myös erilaiset jyrsijät, linnut, liskot, käärmeet, kilpikonnat ja harvinaisemmat eksoottiset eläimet. Pieneläinvastaanotolla eläinlääkärin työ on monipuolista kuten erilaisten sairauksien hoitoa, kirurgiaa, rokotuksia ja joskus myös eläimen lopetuksia.
Suurilla vastaanotoilla eläinlääkärit erikoistuvat usein yksityistä kapeammalle sektorille kuten luukirurgiaan, ihotauteihin, sydänsairauksiin, silmäongelmiin, sisätauteihin, syöpäsairauksiin tai tähystyksiin. Jotkut klinikat ovat paneutuneet vain tiettyyn terveydenhoidon osa-alueeseen.
Eläinlääkärin työssä eläimen omistajan neuvonta on hyvin keskeistä. Sairauksien diagnosoinnissa eläinlääkäri voi kliinisen tutkimuksen ohella käyttää apuna myös laboratoriotutkimuksia, röntgeniä, ultraäänilaitetta, tähystystekniikoita, ekg-laitetta, allergiatestejä ja magneettikuvausta.
Hevoseläinlääkärit työskentelevät klinikoilla tai tekevät sairaskäyntejä suoraan talleille. Työtehtäviä ovat hevosten terveydestä, elinympäristöstä ja hyvinvoinnista huolehtiminen sekä hevosten rokotukset ja hammashoidot. Tavallisia hevosten sairauksia ovat ontumaviat, hengitystiesairaudet sekä kiireellisempää hoitoa vaativat ähkyt ja tapaturmat.
Hyvin varustetuilla klinikoilla on mahdollisuus tehdä myös erittäin vaativia kirurgisia toimenpiteitä.
